Eliel Warén
Nykyisyys on entisyyden ja tulevaisuuden välillä. Silläpä tälläkin nykyhetkellä ajatukset pyrkivät harhailemaan kumpaankin suuntaan. 10 vuotta takaperin, kun joululehtemme ilmestyi ensi kerran, olivat lapsemme vielä pieniä, ainoastaan vanhin vastaleivottu ylioppilas.
Silloin ei poikiemme elämänurasta vielä ollut tietoa, joskin Erkki jo lapsena oli leikkinyt tohtoria parannellen Ammia. Se unelma toteutui. Nyt on Erkkimme valmis lääkäri ja ponnistelee parhaillaan voimiaan saavuttaakseen yliopiston korkeimman opinarvon, tohtorin arvon. Toivomme tämän hänelle hyvin onnistuvan sitä ennemmin kun häntä kannustaa ja vahvistaa suurin ja vahvin voima mitä maailmassa tunnetaan, nimittäin rakkaus, rakkaus vaimoon ja lapsiin. Tänään kaipaamme täällä seuraamme hellämielistä Erkkiämme, hänen suloista ja rakastettavaa Katriansa ja kultaista Klaustansa. Iloitsemme kuitenkin kun tiedämme heidän olevan terveinä kotonaan. Olkoon joulu heille iloinen. Toinen pojistamme , Matti on myöskin elämänuransa valinnut , okaisen ja mutkikkaan. Hän on näet antautunut taiteiden palvelukseen käyttäen itse aseenaan piirustuskynää, värejä ja pensseliä. Näillä aseilla on ennenkin saavutettu kuolemattomuutta ja ikikunniaa, joka elää yhtä kauan kuin taistelutantereillakin saavutettu ”suuren” nimi. Wai eikö Rafael, Leonardo da Vinci-nimet muita nimiä mainitsematta elä yhtä kauan ja yhtä kunnioitettuina kuin ikinä nuo muut nimenomaan attributia ”suuri” kantavat nimet. Jos pyhä tuli palaa rinnassa, niin voi se luoda kuvia, jotka arvokkaasti voi panna muiden luomisen kukkien rinnalle. Taiteilijauralla on okaita, on myöskin salakareja. Okaat tulevat ulkoapäin vaan salakarit piilevät omassa itsessään. Ne johtuvat inhimillisistä heikkouksista. Jos pyhä tuli on kylliksi puhdas ja voimakas niin lauhduttaa ja parantaa se okaiden pistämät haavat ja varjelee salakareihin tupertumasta. Toivomme Matille onnea tavoittamaan korkeimmat saavutukset alallaan ja saavan palkinnokseen taatun toimeentulon ja sisällisen tyydytyksen.
Kolmas pojistamme, Harry, on myöskin jo valinnut elämänuransa. Ensimmäiset yliopistovuotensa omisti hän puhtaasti tieteelliselle, idealistiselle työlle kuunnellen sitä kipinää jonka Luoja oli henkeensä kätkenyt. Ne ahtaat kehykset, joissa maamme elää, eivät kuitenkaan sallineet pysyväisesti jatkaa tällä uralla. Hän on valinnut enemmän käytännöllisen uran, metsänhoitajan alan. Ja toivomme että hän tällä alalla löytää toimeentulon ja sisällisen tyydytyksen. Se tulee olemaan hänelle sitä helpompaa kun häntä on tukemassa kaksi voimaa, jotka kumpikin lämmittävät ja innostavat. Se joka kerran on sytyttänyt uhritulen Apollon alttarille omassa sydämessään, joka on oppinut rakastamaan ja lämpenemään tieteestä, ihmishengen valloituksesta korkeinta päämaalia kohti pyrkiäksensä, se ei sitä koskaan uhoita.Tuo pyrkiminen valoa kohti tulee aina häntä johtamaan ja tukemaan. Hän tietää olevansa oikealla tiellä, ja sitä rauhaa ei kukaan voi häneltä riistää. Hänen puhdas sydämensä on myöskin koko jakamattomalla voivallaan kiinnittynyt impeen, joka on kuin häntä varten luotu! Ja tuskin lie vaan sattumus että he tapasivat toisensa, vaikka koko Suomen maa oli heidän välillään. Näinä päivinä ovat he nyt , kaukana täältä julkaisseet kihlauksensa ja siten maailmallekin ilmoittaneet, että he aikovat kulkea käsi kädessä elämänsä läpi. Täten on meillekin vanhemmille jo toistamiseen toteutunut lohdutukseksi äidille aikoinaan kun Aomme syntyikin poikana eikä tyttönä niinkuin äiti oli toivonut, ja minä sanoin hänelle että ole huoletta, kun meillä vaan on poikia, niin kyllä me tyttäriä saamme. Toivokaamme että Harry kihlattunsa morsiamen, suloisen Marttansa kanssa saa nauttia sitä elämän menestystä ja iloa, minkä rehellinen työ ja pyrkimys niin hyvin ansaitsee.
Neljäs pojistamme Paavo kiinnitti viime keväänä kultaisen lyyryn lakkiinsa merkiksi siitä että hän oli otettu Alma materin hoiviin. Elämänuran valinta on vaikeata ainakin silloin jos taipumukset eivät ole jo aikaiseen kääntyneet aivan määrättyyn suuntaan. Tätä vaikeutta on Paavommekin saanut kokea ja on päätynyt valinnassaan Merkuriusta palvomaan. Tällä jumalalla on vanhat traditsioonit. Yksi kantavista voimista, jotka ovat johtaneet ihmiskuntaa sivistystä ja hyvinvointia kohdin on kauppa. Näin ollen on kauppa yhtä jaloa ja yleishyödyllistä kuin konsanaan muunkaan elämän tehtävät. Tälläkin uralla on okaansa ja salakarinsa. Kauppiassäädyn historia osoittaa että moni on kompastunut viettelyksiin ja omaan heikkouteensa, vaan että toiset ovat lujalla karakteerillaan ja pettämättömällä rehellisyydellään saavuttaneet suurmenestyksen ja kalpenemattoman kunnian. Mainitsen vaan Rothschild-suvun kantaisän, joka perusti sukunsa rikkauden ja suuruuden yhtä paljo rehellisyydellään kuin kauppanerollaan. Toivokaamme että Paavomme osaa pitää oikeata suuntaa ja sen mukaisesti menestyä.
Entäs pikku ”Murumme”. Hän on vielä kuin nuppuunsa suljettu kukkanen. Saamme kuitenkin toivoa että Toivomme saa rauhassa kasvaa ja voimistua kehittyäkseen isän ja äidin sukujen hyvien ominaisuuksien mukaisesti.
Katri-tyttäremme on myöskin jo lopettanut alkeiskurssinsa ja on nykysin lepäämässä kotona. Hänen elämänsä on kuin runo jonka ensimmäiset värssyt jo olemme lukeneet vaan jonka jatko on vielä edessäpäin. Mies raivaa itse itsellensä tien, vaan naisen kohtalo on suuremmassa määrässä riippuva olosuhteista. Nykyaika pyrkii kumminkin tässä suhteessa osottamaan naista miehen veroiseksi. Näissä merkeissä tahdomme toivoa ja luottaa siihen että Katrimmekin elämä muodostuu yhä edelleenkin onnelliseksi ja turvatuksi ja että esivanhempien parhaat ominaisuudet hänessäkin puhkeavat kauniimpaan kukoistukseen
isä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti