Vuonna 2006, jolloin äitini täytti sata vuotta, aloin kirjoittaa päiväkirjaa yhteisistä hetkistämme ja hänen muisteluistaan. Katsoimme yhdessä vanhoja valokuvia, ja hänen tarinansa saivat kuvat heräämään eloon. Muutamia kertomuksia olen tässäkin blogissa tullut julkaisseeksi. Nyt olen kevään urakkana tallettanut katoavat tekstit ja kuvat kirjan muotoon.
Kirjan kertojina vuorottelevat äitini ja mummini. Kannessa on käsialanäyte Sirkka Sinervän omista muistelmista.
Kuvitin myös omin piirustuksin tarinan käänteitä. Tavoittelin silhueteissa viime vuosisadan alun tunnelmaa.
Ifolor on verraton palvelu tällaiseenkin tarkoitukseen. Kirjan jakaminen halukkaille on vaivatonta. Palkkioksi riittää ilo siitä, että on saanut jotakin arvokasta talteen.
Kiertelen tutuissa blogeissa pitkästä aikaa.
VastaaPoistaTämä kirjasi oli minulle ulkopuolisellekin hyvin iloinen juttu. Näihin kertomuksiisi ja kuviin liittyy niin paljon suomalaista historiaa. Elämänkohtaloita, joissa ei aina käynyt niin kuin haaveiltiin. Toisaalta, monia hyviä asioita ei aikanaan varmaan osattu edes toivoa. Kukapa heistä olisi tiennyt, mitkä mahdollisuuden nykyisessä maailmassa olisi tai miten joku jälkeläinen yhä edelleen haluaisi tutustua heihin...
Kiitos vierailusta "pöytälaatikkoblogissani" Maija :) Ajatusleikeissäni sijoitan mummini nykyaikaan; -miten toisin kaikki olisi tapahtunut.! Vaikka itse ihminen ei muutu, muuttuvat puitteet.
PoistaJa tämäkin: Kuka tahansa voi tallettaa parhaat tekstinsä kirjaksi, vaikka blogit haihtuvat bittiavaruuteen!
Huomaan ihmeekseni, että postausten kuvia on kadonnut. Syytä voin vain arvailla. Eipä auta muu kuin ruveta siirtelemään niitä takaisin ajan kanssa.
VastaaPoista